Taulutelevisiot - lcd ja plasma

Kaupan hyllyiltä ei juurikaan löydy enää kuvaputkitelevisioita. Kaikki uudet televisiot ovat poikkeuksetta taulutelevisioita. Tällä sivustolla on ostovinkkejä taulutelevisioiden ostoon ja yleistä tietoa taulutelevisioiden tekniikoista ja toiminnasta.

Taulutelevisioiden kaksi eniten käytettyä tekniikkaa ovat LCD (Liquid Crystal Display) ja plasmapaneeli (Plasma display). Näistä tekniikoista LCD-tekniikkaa käytetään hiukan pienemmissä televisioissa, kun taas plasmapaneelitekniikkaa käytetään suuremmissa (n. yli 32" televisioissa). Tekniikkojen vertailua enemmän Vertailu-sivulla.

Taulutelevisio verrattuna kuvaputkitelevisioon

Kuvaputki- ja taulutelevisioiden välillä on joitakin suuria teknisiä eroja sekä muita eroavaisuuksia, joita ei välttämättä tule huomattua. Alla on listattuna taulutelevisioiden edut ja haitat suhteessa kuvaputkitelevisioon sekä kerrottu hiukan tarkemmin, mitä nämä edut ja haitat käytännössä tarkoittavat ja miten ne saattavat vaikuttaa uuden television hankintaan ja käyttöön.

Taulutelevision edut

Taulutelevisioiden etuja ovat mm. pienempi koko suhteessa näyttöruudun kokoon, monikäyttöisyys, parempi kirkkaus ja värintoisto sekä kuvan välkkymättömyys.

Pienempi koko

Taulutelevisiot mahtuvat merkittävästi pienempään tilaan, vaikka tuumia olisi sama määrä kuin kuvaputkitelevisiossa. Taulutelevisioiden ripustaminen seinälle on esimerkiksi huomattavasti helpompaa ja joissakin taulutelevisioissa on valmiina seinäkiinnitykseen tarvittavat osat.

Monikäyttöisyys

Taulutelevisiota voi käyttää kuvaputkitelevisiota paremmin esimerkiksi tietokoneen näyttönä. Joskin tällöin näyttö on asetettava melko kauaksi, jotta kuvaa olisi ergonomista katsoa. Myös uusimmat pelikonsolit tukevat HD-tasoista kuvaa, joten niiden tuottama kuva pääsee taulutelevisiolla oikeuksiinsa.

Kirkkaus ja värintoisto

Taulutelevisiot pystyvät kuvaputkinäyttöjä parempaan kirkkauteen ja värintoistoon. LCD-näytöissä tummassa päässä väriskaalaa saattaa esiintyä poikkeuksia, kun taas plasmatelevisiot toistavat tummat värin todella hyvin ja kirkkaassa päässä saattaa esiintyä ongelmia. Nämä johtuu teknisistä rajoitteista ja taustavalosta, jota joissakin LCD-taulutelevisioissa käytetään.

Välkkyminen

Siinä missä vanhat kuvaputkitelevisiot ovat silmille melkoista myrkkyä läheltä katsottuna, niin LCD-tekniikalla tuotetut taulutelevisiot ovat näölle paljon terveellisimpiä, koska niiden kuva ei välky. Kuvaputkitelevisioiden välkkyminenhän johtuu siitä, että koko näytön alueelle piirretään kuva uudestaan ja uudestaan kuvan käydessä välissä mustana. LCD-taulutelevisiot pitävät kuvan koko ajan näkyvissä ja ovat siksi ihanteellisempia näön säilymiselle. Plasmapaneelinäytöissä saattaa esiintyä välkkymistä, mutta se ei ole niin näkyvää kuin kuvaputkitelevisioissa.

Taulutelevisioiden haitat

Taulutelevisioiden haitoiksi voidaan laskea suurempi energiankulutus, korkeampi hinta, mahdolliset kuolleet pikselit, kuvan huonompi tarkkuus sekä katselukulmien pienuus.

Energiankulutus

Suuret (yli 36 tuumaa) taulutelevisiot kaikessa hyvyydessää kuluttavat valitettavasti enemmän sähköä kuin kuvaputkitelevisiot. Taulutelevisioiden energiankulutuksessa on havaittavissa kuitenkin suuria eroja eri merkkien välillä, joten kaupassa kannattaa olla tarkkana. Halvemmalta tuntuva televisio saattaakin tulla kalliimmaksi entistä suuremman sähkölaskun tultua kotiin.

Tietokoneiden näytöissä energiankulutus on onneksi taas tuntuvasti pienempi verrattuna normaaliin kuvaputkinäyttöihin. Tämä siksi, että LCD- ja plasma-tekniikoiden energiankulutus on riippuvainen näytön koosta kun taas kuvaputkinäytön energiankulutus on melko lailla vakio, riippumatta näytön koosta.

Hinta

Taulutelevisiot maksavat tällä hetkellä joitakin satoja euroja kuvaputkitelevisioita enemmän. Hinnat ovat kuitenkin samassa luokassa kuin kuvaputkitelevisioiden hinnat noin 5-10 vuotta sitten, kun taulutelevisioiden kysyntä ei ollut näin suurta. Jos olet ostamassa uutta televisiota, niin hinta ei ole enää syy jättää ostamatta taulutelevisiota.

Kuvan tarkkuus

Taulutelevisioiden tarkkuus ei ole parempi kuin kuvaputkitelevisioissa, vaikka tämä on yleinen käsitys. Kuvaputkitelevisioiden kuva piirretään aina samalla tarkkuudella kuin televisioon saapuva signaali lähetetään, kun taas taulutelevisioiden piirtotarkkuus on televisiokohtainen ja ei muutu miksikään saapuvasta signaalista huolimatta.

Taulutelevisiot toki pystyvät todella hyvään kuvanlaatuun, mutta Suomen antenni- ja kaapeliverkko ei toistaiseksi lähetä niin tarkkaa signaalia. Tämän takia kuva joudutaan skaalaamaan taulutelevisioissa. Tulevaisuudessa Suomessakin todennäköisesti siirrytään HDTV-tasoiseen signaaliin, joka mahdollistaa suuremman tarkkuuden. Toistaiseksi HDTV-tasoista signaalia/kuvaa on Suomessa saatavilla vain satelliittikanavien ja hd-dvd tai Blu-ray -formaatissa olevien elokuvien kautta.

Katselukulmat

Katselukulmat saattavat joissakin malleissa ja merkeissä olla erittäin kapeat. Esimerkiksi television katsominen hiukan sivummasta saattaa muuttaa televisiokuvan värejä pahastikin ja katselukokemus ei ole enää niin nautinnollinen. Tämän takia kannattaa jo kauppoja tehdessä varmistaa kaupassa, miten hyvin televisiota voi katsoa eri kulmista. Kannattaa tarkistaa myös pystysuuntainen katselukulma, koska joskus televisiota tulee katsottua myös lattianrajasta. Katselukulmat kapenevat erityisesti vähäisessä valossa, joten kaupassa kannattaa kysyä, onko katselukulmia mahdollista tarkistaa pimeässä, jotta uusi televisio ei tuota suurta pettymystä, kun elokuvaa alkaa katsomaan syyspimeillä.

Taulutelevisioiden tulevaisuus

Taulutelevisioiden tulevaisuus näyttää hiukan mutkikkaalta. Syy siihen on ainoastaan se, että ei ole varmuutta miten nopealla aikataululle Suomi on siirtymässä HDTV-tasoiseen lähetykseen, jolloin taulutelevisioiden pitäisi pystyä tukemaan HDTV-signaalia, jotta HDTV:stä saataisiin irti sen koko potentiaali. Kaikki markkinoilla olevat taulutelevisiot eivät tue HDTV:tä ja vaikka osa televisioista on saanutkin HD Ready -merkinnän, niin se ei vielä takaa, että televisio olisi oikeasti kykenevä käyttämään HDTV-tasoisen signaalin tarkkuuden kokonaan.